SUOMENLAHDEN SAARET

lähdekirjallisuus:
 

KARJALA  no. 21 -  1979 liite (33)
Suomenmaa osa V,  v.1923

Seiskari (myös Seitskari, ruots. Seitskär, Suomenlahden itäsosassa, kuuluu Rannan tuomiokuntaan,
Lavansaaren-Peninsaaren-Seiskarin nimismiespiiriin ja seurakuntana Savonlinnan hiippakunnan
Viipurin rovastikuntaan.

Kunnan pinta-ala ilman vesialuetta 4 neliökilometriä, saaria yleiskartan mukaan 33. Pääsaaren suurin 
pituus pohjoisesta etelään 4km, leveys idästä länteen 1,5km. Asukasmäärä (1921) 848 henkeä; kaikki
suomenkielisiä. Kyliä 3. Asuinrakennusten lukumäärä 129 (1920).

Kalastus tuotti virallisen tilaston mukaan 1920 silakoita 60 000kg, lohia 750kg. Kauppiaita kolme.
Kruununmetsiä ei ole, eikä virkataloja. Kunnallistaloudessa 1920 kunnalla oli tuloja ja menoja
42 820mk. Osuuskauppa, kansakoulu, kiertokoulu, kunnankotia ei ole, eikä maanteitä;  postiasema.
Kunnalla on yhteinen kunnanlääkäri Koiviston kanssa, mutta ei apteekkia.
-----
Seiskarilaiset lähtivät saaresta 11.10.1939. Saarelaiset ja mukaan saatu omaisuus kuljetettiin
Kotkaan laivalla ja proomuilla. Lokakuun 23. päivänä 1939 matkasi retkikunta takaisin Seiskariin ja
viipyi saarella useita päiviä. Proomuilla tuotiin mantereelle mm. osuuskaupan omaisuutta.

Neuvostoliiton joukot miehittivät saaren 30.11.1939. Saaressa oli silloin vielä seiskarilaisten toinen
retkikunta, 21 miestä ja yksi nainen, ja he joutuivat vihollisen vangiksi. He näkivät, kuinka osuuskauppa
ja parikymmentä taloa poltettiin maan tasalle. 
Vangit viipyivät saaressa puoli vuotta, he pääsivät Helsinkiin 30.05.1940.
-----
"Suomenlahden itäinen etuvartija. 32 saaren muodostama pienoiskunta, jonka asukkaat elivät
merenkululla ja kalastuksella. Erikoinen Seiskari-seura mantereella teki saarta tunnetuksi kesän-
viettopaikkana. Hiekkaa ja vettä paljon, metsiä vähän." (Karjala-Muistojen maa, Olavi Paavolainen v. -41)