|
|
|
*** |
VIBORG (WIBORG) Viipuri Pk 02.06.1638?-06.09.1638? -1722 (lu) Pk 1812-01.01.1894? |
VIBORG-WIIPURI Viipuri Pk 01.01.1894? - ?1.07.1908 Pk ?1.07.1908 - 01.09.1925 |
VIIPURI-VIBORG Viipuri Pk 01.07.1908?-01.09.1925
|
VIIPURI Viipuri Pk
01.09.1925-1940 |
WIBORGS BANGARD + Viipuri Pa 01.10.1883-10.01.1894? |
WIBORG B. - VIIPURI As. Viipuri H:o 10.01.1894?-10.06.1897 (la) |
VIIPURI As. - VIBORG B. Viipuri H:o 10.06.1897- ? |
|
WIIPURI H:O I-VIBORG F.I Viipuri H:o 01.07.1908-01.07.1914 |
VIIPURI I-VIBORG I Viipuri 2. 01.07.1914-01.09.1925 |
VIIPURI 1 (VIIPURI 1-VIBORG 1) Viipuri H I 01.09.1925-1940 |
|
VIIPURI 2- WIBORG 2 Viipuri H I 01.06.1924?-01.09.1925 |
VIIPURI 2 Viipuri H I 01.09.1925-1940 |
||
SORVALI Viipuri I 01.01.1930-01.04.1939 |
VIIPURI 12 SORVALI Viipuri H II 01.04.1939-1940 |
*** |
A. WIBORG |
B. WIIPURI - BANGÅRD |
D. WIIPURI H:o I - WIBORG FI & VIIPURI I - WIBORG 1 |
E. VIIPURI 1 |
G.
VIBORG * WIIPURI - kaksi- , kolmikielinen |
H.
WIBORG * WIIPURI - kaksi- , kolmikielinen |
I.
WIIPURI * WIBORG - kaksi- , kolmikielinen |
J.
VIBORG * VIIPURI - kaksi- , kolmikielinen |
K.
KETJULEIMAT - kaksi- , kolmikielinen |
L.
ERIKOISLEIMAT - kaksi- , kolmikielinen |
M.
VIIPURI - WIBORG - kaksikielinen |
(K47.213:
WIIPURI-WIBORG)
|
N.
KETJULEIMAT - kaksikielinen |
P. VIIPURI 2 |
Q. VIIPURI - siltaleima - yksirenkainen |
R. VIIPURI 3-12 |
T. POSTITUSKONELEIMA JA VIESTILLISET LEIMAT |
U. TAULUKKO VIIPURI LEIMOISTA |
*** RAUTATIELEIMA *** |
No. 254 | Wiipuri-Kolikkomäki |
No. 636 | Viipuri-Pihkalanjärven kylä 19.2.01 |
No. 757 | Laurola
pp-Kilpolan kylä |
No. 1118 | . . . Viipuri. . . ? |
No. 1588 | Viipuri-Sommeenkylä, jatkosodan aikana |
No. 1987 | Viipuri-Torikan kylä, jatkosodan aikana |
No. 2040 | Viipuri-Torikan kylä |
No. 2753 |
Kontu-Pihkalan
järvi Koivisto-Vatnuorin kylä |
"Viipuri kohosi ennen talvisotaa Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi Helsingin jälkeen ohittaen näin mm. Turun ja Tampereen. Tuo väkiluvun kasvu perustui osin uusiin esikaupunkialueisiin, jotka liitettiin varsinaiseen kaupunkiin v.1924, 1928 ja 1933. Muutoin Viipurin asemaa kaupunkina oli vahvistettu jo v.1403 ja Viipurin linna oli perustettu v.1923. Samalla sitä pidettiin itäisen Suomen luontaisena hallinto- ja kauppakeskuksena sekä kansainvälisenä satamana." (OMS) |
VIIPURI (ja #) = |
klk |
k43 ss 42-43 34 C 431 6733 |
Kostela | ko | Kostiala |
Kärstilä | VR | 35 R 436 6737 |
Liimatta | es VR | 34 R 435 6731 |
Monola | VR | Uuraan enklaavissa 34 R 422 6721 |
Ravansaari | es lo | Uuraan enklaavissa |
Tammisuo | es VR | 34 R 435 6737 |
Tienhaara | VR | 34 K 426 6739 |
Uuras | VR | 34 R 421 6724 |
Viipuri | OIT Kohde 17, Postitalo | |
Viipuri 1 | es | OIT Linnoitus (52) |
Viipuri 2 | es | OIT Kohde 28, Rautatieasema (52) |
Viipuri 3 Loikkanen | es | OIT Karjala |
Viipuri 4 Pyöräsuo | es | OIT Pyöräsuo |
Viipuri 5 Likolampi | es | OIT Saunalahti |
Viipuri 6 Tiiliruukki | es | OIT Talikkala |
Viipuri 7 Hiekka | es | OIT Hiekka |
Viipuri 8 Havi | es | OIT Havi |
Viipuri 9 Kangasranta | es | OIT Kangasranta |
Viipuri 10 Kolikkomäki | es | OIT Kolikkoinmäki |
Viipuri 11 Neitsytniemi | es | OIT Neitsytniemi |
Viipuri 12 Sorvali | es | OIT Sorvali |
Lakkautettuja - Hiekka OIT Hiekka - Viipuri I OIT Kaleva (52) Aikaisempia nimiä - Kolikkomäki = Viipuri 10 Kolikkomäki - Neitsytniemi = Viipuri 11 Neitsytniemi - Sorvali = Viipuri 12 Sorvali - Uuraa = Uuras - Viipuri As. = Viipuri 2 (52) - Viipuri H:o I = Viipuri 1 (52) Ruotsinkielisiä nimiä Trångsund = Viipuri Viborg = Viipuri Viborg I Viipuri I (lakkautettu) Viborg 1 = Viipuri 1 Viborg 2 = Viipuri 2 Viborg B. = Viipuri 2 Viborg F.I = Viipuri 1 Viborgs Bangård = Viipuri 2 (52) TP:jen Viipuri 1, Viipuri 2, Viipuri H:o I, Viipuri I ja Viipuri As. osalta esittävät sekä HELKIÖ että HIRVIKOSKI virheellistä tietoutta: nimi Viipuri H:o I olisi muutettu 1914 nimeksi Viipuri I ja edelleen 1925 nimeksi Viipuri 1; tp Viipuri 2 olisi perustettu 1923 tai 1924; tp:sta Viipuri As. ei ole tietoa HIRVIKOSKEN mukaan 1897 jälkeen, HELKIÖN mukaan 1922 jälkeen. Mainittujen tp:jen tutkimista vaikeuttaa se, että eräät tärkeät muutokset ovat jääneet jostain syystä kokonaan noteeraamatta PKK:eissä. PVK:ista ja OHJ.T : ista pääsee onneksi perille asioitten pääjuonteista, joskin eräät kysymykset ovat jääneet vastausta vaille. Viipurin pk:n ja äskenmainittujen alitp:jen historia osoittautuu seuraavanlaiseksi: VIIPURIN POSTIKONTTORI sijaitsi 1900-luvun alussa osoitteessa Katariinankatu 3 (sittemmin Linnankatu 3) kaupunginosassa "Ent. Linnoitus" (OIT "Linnoitus"). Uusi postitalo valmistui 1914 ja posti muutti siihen samana vuonna (mikä oli tärkeä päivämäärä?); osoite oli Possenkatu 14 (sittemmin Tuomiokirkonkatu 14) / Katariinankatu 30 (sittemmin Linnankatu 30). Kartoissa vanha postitalo: k1897, Viipurin kartta, kohde nro 19; uusi postitalo: OIT, kohde nro 17; taikka k43, s190, kohde nro 3 Linnankadulla. Postitalojen kuvat: Sven Hirn . Juha Lankinen: Viipuri-kansainvälinen kaupunki (Gummerus 1988, toinen painos 1992): vanha postitalo s121, uusi postitalo s151. VIIPURI H:o I perustettiin 1.7.1908 Pantsarlahden ja Aninan (myöhempi nimi Kaleva) kaupunginosan rajalle; 1914 oli se Kullervonkadun ja Pellervonkadun kulmassa (oliko se ollut koko ajan ? Molemmat kadut näkyvät OIT, palsta 1489). Kun Viipurin pl 1914 muutti uuteen postitaloon, muutti VIIPURI H:o I (minä päivänä?) vastaavasti vanhaan kaupunkiin (mikä oli osoite?). v.1923 (minä päivänä?) muutettiin tp:n nimi nimeksi VIIPURI 1. Tämännimisenä se 1930-luvulla toimi osoitteessa Linnakatu 6, vastapäätä vanhaa postitaloa kadun toisella puolella (lähde: PUH.L.) VIIPURI I oli toimipaikka rajoitetuin toimvaltuuksin vastaten myöhempien aikojen toimipaikkatyyppiä H IV; se perustettiin 1.7.1914 Aninan (myöhempi nimi Kaleva) kaupunginosaan. Oliko se siis tarkoitettu korvaamaan tällä suunnalla ollut Viipuri H:o I sen muutettua vanhaan kaupunkiin? Oliko ehkä 1.7.1914 tuon haaraosaston siirtymispäivä ja ehkä myös pk:n siirtymispäivä? Viipuri I esiintyy OVK:ssa ja OHJ.T :ssa vuoteen 1920 asti, OVK 1921 kertoo (s18): "Sitäpaitsi poistettiin tilivuonna postitoimipaikkaluettelosta --- 1 2:sen luokan haaraosasto ---". Vertaamalla PVK 1920 ja 1921 voidaan osoittaa, että kyseinen H:o oli juuri VIIPURI I. Milloin se poistettiin (tarkka päivämäärä) ja miksi ? Miksi sitä ei lakkautettu, vaan se "poistettiin luettelosta"? Vai oliko se jo aikaisemmin de facto lopetettu (milloin?) ja tämä oli vain de jure vahvistus asialle? Vai jatkuiko sen toiminta edelleen "pimeänä" ja koska se todella lopetettiin? VIIPURI As. oli eri nimillä varustettuna ollut toiminnassa rautatieasemalla alkaen 1.10.1883 ollen se siis kaupungin toiseksi vanhin tp. Joskus 1923 muutettiin sen nimi nimeksi VIIPURI 2 (OHJ.T. merkinnällä "+"). Minä päivänä tämä tapahtui ja oliko samana päivänä jolloin tp VIIPURI 1 sai uuden nimensä? - Viipurin asemakompleksi oli kolmiosainen, joista k43, kaupunkikartta s190, esittää kaksi, "As," ja "3" (="Posti"); kolmas osa oli välilaiturilla ollut ravintolarakennus. Oliko 1943 todellakin k43 mukaisesti itäisemmässä rakennuksessa "3"= VR 1912-1937 mukaan (kts pohjapiirros s376, kohde nro 4) se ainakin kompleksin valmistuttua oli läntisemmässä rakennuksessa "As." (*) (*) Tekijän lisäys 07.09.2000: k1943 tieto "3" ilmeisesti oikea - tekijältä jäänyt huomaamatta että läntinen osa asemaa oli tuhoutunut talvisodassa täydellisesti (mikä ei käy ilmi k1943) ! |
"Viipurin maalaiskunta ympäröi nimensä mukaisesti sekä Viipurin kaupunkia että Viipurinlahden pohjukkaa. Sen läntisistä osista oli muodostettu itsenäinen Vahvialan kunta v.1921, minkä lisäksi pitäjän alueita liitettiin viipurin kaupunkiin 1920- ja 1930-luvun kuluessa. Teollisessa kehityksestä ja meren läheisyydestä huolimatta alueen tärkein elinkeino oli tuolloin vielä maatalous ja se oli tunnettu kartanoistaan." (OMS) |
VIIPURI MLK |
klk |
k43 ss 42-43 |
Viipurin mlk:aan kuului Viipurin kaupungin enklaavin, Säkkijärven ja Vahvialan ympäröivä enklaavi, jossa ei ollut ainoatakaan tp:aa. |
Autio | ka | Korpelanautio (TK Autiokorpela) |
Honkaniemi | VR | 35 R 443 6724 |
Ihantala | ko | |
Juustila | po | |
Karhusuo | VR | 35 R 439 6730 |
Karisalmi | VR | 43 K 443 6743 |
Kiiskilä | lo | |
Kilpeenjoki | po | |
Nuoraa | VR | 34 R 432 6727 |
Pero | VR | 35 R 442 6730 |
Porkansaari | lo | |
Rainio | VR | (35 R 45 6730?) |
Rauhala | VR | (53) 35 R 440 6726 |
Rauhala-Itäinen | VR | (54) 35 R 441 6725 ? |
Rättijärvi | lu | |
Sommee | VR | 34 M 430 6722 |
Säiniö | VR | 35 C 438 6728 |
Tali | VR | 35 K 439 6739 |
Ylivesi | ko |
Lakkautettuja - Alsommee et - Suurpero ka Aikaisempia nimiä - Nuora = Nuoraa (53) VR, ei merkitty k43, merkitty TK; rautatieliikennepaikka (54) VR, ei merkitty k43, rautatieliikennepaikka; 1.7km Luurinmäestä, 1.9km VR Honkaniemestä (RA) |
Viipuri, venäjäksi Vyborg ja ruotsiksi Viborg. Kaupunki sijaitsee Viipurinlahden rannalla Saimaan kanavan suussa. Viipuri kehittyi vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan ympärille. Kaupunki ympäröitiin muureilla ja siellä oli dominikaani- ja fransiskaaniluostari. Sigtuunan (Turun) roomalaiskatoliset dominikaanimunkit (Mustat veljet) perustivat vuonna 1392 Viipuriin luostarin, Fransiskaaniluostari perustettiin fransiskaanimunkkien (Harmaat veljet) toimesta Viipuriin 1400-luvulla. 1400-luvun lopulla kaupunkiin kohosi Suomen ainoa kaupunginmuuri torneineen. 1500-luvun puolivälissä rakennettiin paksut tykkitornit, joista Pyöreä torni on edelleen säilynyt. 1500-luvun lopulla valmistuivat maan ensimmäiset uudenaikaiset "vallinsarvet", itään päin suuntautuneet Pantsarlahden ja Äyräpään bastionit. Viipuri oli vuodesta1555 myös hiippakuntakaupunki. Kaupungin järjestelmällinen asemakaavoitus aloitettiin Pietari Brahen aikoihin 1600-luvun puolivälissä. Viipurin apteekki on vuodelta 1689. Ruotsalaiset (Ruotsi-Suomi) hallitsivat Viipuria vuodesta 1293 vuoteen 1710. Venäläiset linnoitusrakentajat käänsivät koko puolustusjärjestelmän länteen, rakentamalla 1730-luvulla vahvat Pyhän Annan vallit Siikaniemelle. Vielä 1790-luvun lopulla venäläiset vahvistivat kaupunkilinnoituksen osia ja rakensivat kasarmeja ja varastoja sekä rakennettiin uusi itäinen linnoitusvyöhyke Papulanlahdelta Haville. Linnoitusvyöhykkeen keskuspaikka oli Patterinmäki. Suuressa Pohjan sodassa Viipuri antautui venäläisille vuonna 1710. Liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812. Saimaan kanava valmistui 1856. Rautatie Suomesta Pietariin 1870 1700-luvun puolella perustettu Hackman & Co oli Viipurin johtava "monialakonserni". Talvisodan jälkeen Viipuri luovutettiin venäläisille vuonna 1940. Jatkosodan aikana jälleen Suomen hallussa 1941-44. Moskovan välirauhassa, Viipuri luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944. |
PYÖREÄ TORNI |
||||
C30a o |
F43a |
C29a |
F44a |
F42b o |
|
||||
C26b | X810.01 | X842.01 | P47.264 |
KATUNÄKYMIÄ |
||||
C25b o |
F40b |
F41b o |
F40a o |
F35b |
C14a o |
F46b |
F42a |
L48a o |
F43b |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X613.01 | X727.01 | X446.01 | X612.01 | X577.01 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
K03a o |
F47a o |
C13b |
C31a o |
X807.01 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
P47.273 | X821.01 | X809.01 | P47.278 | P47.279 |
VIIPURIN LINNA | ||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X253.01 | C32a |
F39 a |
F39b o |
E08b o |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
F46a |
G41b o |
K04b o |
G41b o |
X749.01 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X758.01 | X757.01 | X754.01 | X802.01 | X803.01 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
|
P47.280 | P47.275 | P47.010 | P47.276 | |
SATAMA | ||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X08a |
X533.01 |
X01a |
F36b |
F44b |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X742.01 | X740.01 |
F45a o |
X748.01 | X808.01 |
![]() |
![]() |
|||
P47.272 | X861.01 |
RAUTATIEASEMA | ||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X610.01 |
F17a |
F18a |
F18a | X835.01 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X752.01 | X674.01 | G43a, X750.01 | X760.01 | P47.002 |
![]() |
![]() |
![]() |
||
P47.274 | P47.270 | P47.003 |
ILMAKUVIA |
||||
F25a1 |
F25a2 |
F25a3 |
F25a4 |
F25a5 |
P47.011 |
F35a o |
F25b2 |
F25b3 |
F25b4 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
F36a |
F41a |
C27a o | C27b | X743.01 |
![]() |
![]() |
![]() |
||
P47.009 | P47.001 | X759.01 | ||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X862.01 |
P47.277 |
822.01 |
F25a6 |
P47.281 |
TUHOA | ||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X614.01 |
L18b o |
X804.01 | X805.01 | X806.01 |
![]() |
![]() |
|||
P47.265 | X858.01 | |||
SEKALAISIA |
||||
|
||||
F45b o |
G07b o |
X747.01 |
F50a o |
|
|
|
|||
N27a |
C30b o |
X776.03 |
![]() |
![]() |
|||||
KUTSU | X611.01 : SÄHKE | C29b | B35b o | X811.01 |
VIIPURIN YMPÄRISTÖÄ - PAPULA - MONREPOS - ESPILÄ |
||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
L22a o |
F25b6 | F25b7 | F25b5 | X603.01 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X735.01 | X630.01 | C28a o | C26a | X611.01 |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
X812.01 | X291.01 | P47.004 o | K47.262 | P47.271 |