WIBORG - VIBORG - WIIPURI - VIIPURI

kuva: Myydään siirtoväen hyväksi. Jakaja T:reen Karjala Seura r.y

  

***

 

VIBORG  (WIBORG)

Viipuri

Pk 02.06.1638?-06.09.1638?

   -1722 (lu)

Pk 1812-01.01.1894?

VIBORG-WIIPURI

Viipuri

Pk 01.01.1894? - ?1.07.1908

Pk ?1.07.1908  - 01.09.1925

VIIPURI-VIBORG

Viipuri

Pk 01.07.1908?-01.09.1925

 

VIIPURI

Viipuri

Pk 01.09.1925-1940
Pk 27.09.1941-17.06.1944 (ev)

WIBORGS BANGARD +

Viipuri

Pa 01.10.1883-10.01.1894?

WIBORG B. - VIIPURI As.

Viipuri

H:o 10.01.1894?-10.06.1897 (la)

VIIPURI As. - VIBORG B.

Viipuri

H:o 10.06.1897- ?

WIIPURI H:O I-VIBORG F.I

Viipuri

H:o 01.07.1908-01.07.1914

VIIPURI I-VIBORG I

Viipuri

2. 01.07.1914-01.09.1925

VIIPURI 1 (VIIPURI 1-VIBORG 1)

Viipuri

H I 01.09.1925-1940

VIIPURI 2- WIBORG 2

Viipuri

H I 01.06.1924?-01.09.1925

VIIPURI 2

Viipuri

H I 01.09.1925-1940

SORVALI

Viipuri

I 01.01.1930-01.04.1939

VIIPURI 12 SORVALI

Viipuri

H II 01.04.1939-1940

 

***


 

A. WIBORG

 

B. WIIPURI - BANGÅRD

 

C. VIBORG B * WIIPURI AS.

 

D. WIIPURI H:o I - WIBORG FI   &  VIIPURI  I - WIBORG 1

  

E. VIIPURI 1

  

G. VIBORG * WIIPURI
      - kaksi- , kolmikielinen

 

H. WIBORG * WIIPURI
     - kaksi- , kolmikielinen

 

I. WIIPURI * WIBORG
    - kaksi- , kolmikielinen

 

J. VIBORG * VIIPURI
     - kaksi- , kolmikielinen

 

K. KETJULEIMAT
     - kaksi- , kolmikielinen

 

L. ERIKOISLEIMAT
    - kaksi- , kolmikielinen

  

M. VIIPURI - WIBORG
       - kaksikielinen
(K47.213:  WIIPURI-WIBORG)
 

 

N. KETJULEIMAT
     - kaksikielinen

 

O. VIIPURI 2 - WIBORG 2

 

P. VIIPURI 2

 

Q. VIIPURI
     - siltaleima
     - yksirenkainen

 

R. VIIPURI 3-12

 

S. MUUT VIIPURI  LEIMAT

 

T. POSTITUSKONELEIMA JA VIESTILLISET LEIMAT

 

U. TAULUKKO VIIPURI LEIMOISTA

   

*** RAUTATIELEIMA  ***

    

No. 254 Wiipuri-Kolikkomäki , Tiili ruukki-Rosuvoi-Ristimäki -Viipuri-Monrepos-Sorvali
No. 636 Viipuri-Pihkalanjärven kylä 19.2.01
No. 757 Laurola pp-Kilpolan kylä , Viipuri-Papula 2 - Viipuri-Loikkanen-Karjala
No. 1118 . . . Viipuri. . . ?
No. 1588 Viipuri-Sommeenkylä, jatkosodan aikana
No. 1987 Viipuri-Torikan kylä, jatkosodan aikana
No. 2040 Viipuri-Torikan kylä
No. 2753
 
Kontu-Pihkalan järvi , Viipuri-Konnun pp lakk. 01.01.1939
Koivisto-Vatnuorin kylä , Koivisto-Mannola-Kiiskilänmäki, jatkosodan aikana

  
 

"Viipuri kohosi ennen talvisotaa Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi Helsingin jälkeen ohittaen näin mm. Turun ja Tampereen. Tuo väkiluvun kasvu perustui osin uusiin esikaupunkialueisiin, jotka liitettiin varsinaiseen kaupunkiin v.1924, 1928 ja 1933. Muutoin Viipurin asemaa kaupunkina oli vahvistettu jo v.1403 ja Viipurin linna oli perustettu v.1923. Samalla sitä pidettiin itäisen Suomen luontaisena hallinto- ja kauppakeskuksena sekä kansainvälisenä satamana."   (OMS)

 

VIIPURI  (ja #)  =

klk

k43 ss 42-43    34 C 431 6733

   

Kostela ko Kostiala
Kärstilä VR 35 R 436 6737
Liimatta es VR 34 R 435 6731
Monola VR Uuraan enklaavissa   34 R 422 6721
Ravansaari es lo Uuraan enklaavissa
Tammisuo es VR 34 R 435 6737
Tienhaara VR 34 K 426 6739
Uuras VR 34 R 421 6724
Viipuri OIT Kohde 17, Postitalo
Viipuri 1 es OIT Linnoitus (52)
Viipuri 2 es OIT Kohde 28, Rautatieasema (52)
Viipuri 3 Loikkanen es OIT Karjala
Viipuri 4 Pyöräsuo es OIT Pyöräsuo
Viipuri 5 Likolampi es OIT Saunalahti
Viipuri 6 Tiiliruukki es OIT Talikkala
Viipuri 7 Hiekka es OIT Hiekka
Viipuri 8 Havi es OIT Havi
Viipuri 9 Kangasranta es OIT Kangasranta
Viipuri 10 Kolikkomäki es OIT Kolikkoinmäki
Viipuri 11 Neitsytniemi es OIT Neitsytniemi
Viipuri 12 Sorvali es OIT Sorvali

    

Lakkautettuja
- Hiekka   OIT Hiekka
- Viipuri I   OIT Kaleva (52)

Aikaisempia nimiä
- Kolikkomäki = Viipuri 10 Kolikkomäki
- Neitsytniemi = Viipuri 11 Neitsytniemi
- Sorvali = Viipuri 12 Sorvali
- Uuraa = Uuras
- Viipuri As.  = Viipuri 2   (52)
- Viipuri H:o I  =  Viipuri 1   (52)

Ruotsinkielisiä nimiä
Trångsund  =  Viipuri
Viborg  =  Viipuri
Viborg I  Viipuri I  (lakkautettu)
Viborg 1  = Viipuri 1
Viborg 2  =  Viipuri 2
Viborg B.  =  Viipuri 2
Viborg F.I  =  Viipuri 1
Viborgs Bangård  =  Viipuri 2

(52)  TP:jen Viipuri 1, Viipuri 2, Viipuri H:o I, Viipuri I ja Viipuri As. osalta esittävät sekä HELKIÖ että HIRVIKOSKI virheellistä tietoutta: nimi Viipuri H:o I olisi muutettu 1914 nimeksi Viipuri I ja edelleen 1925 nimeksi Viipuri 1; tp Viipuri 2 olisi perustettu 1923 tai 1924; tp:sta Viipuri As. ei ole tietoa HIRVIKOSKEN mukaan 1897 jälkeen, HELKIÖN mukaan 1922 jälkeen.
Mainittujen tp:jen tutkimista vaikeuttaa se, että eräät tärkeät muutokset ovat jääneet jostain syystä kokonaan noteeraamatta PKK:eissä. PVK:ista ja OHJ.T : ista pääsee onneksi perille asioitten pääjuonteista, joskin eräät kysymykset ovat jääneet vastausta vaille. Viipurin pk:n ja äskenmainittujen alitp:jen historia osoittautuu seuraavanlaiseksi:

VIIPURIN POSTIKONTTORI
sijaitsi 1900-luvun alussa osoitteessa Katariinankatu 3 (sittemmin Linnankatu 3) kaupunginosassa "Ent. Linnoitus" (OIT "Linnoitus"). Uusi postitalo valmistui 1914 ja posti muutti siihen samana vuonna (mikä oli tärkeä päivämäärä?); osoite oli Possenkatu 14 (sittemmin Tuomiokirkonkatu 14) / Katariinankatu 30 (sittemmin Linnankatu 30).
Kartoissa vanha postitalo: k1897, Viipurin kartta, kohde nro 19; uusi postitalo: OIT, kohde nro 17; 
taikka k43, s190, kohde nro 3 Linnankadulla.
Postitalojen kuvat:
Sven Hirn . Juha Lankinen: Viipuri-kansainvälinen kaupunki (Gummerus 1988, toinen painos 1992): 
vanha postitalo s121, uusi postitalo s151.

VIIPURI H:o I
perustettiin 1.7.1908 Pantsarlahden ja Aninan (myöhempi nimi Kaleva) kaupunginosan rajalle; 1914 oli se Kullervonkadun ja Pellervonkadun kulmassa (oliko se ollut koko ajan ? Molemmat kadut näkyvät OIT, palsta 1489). Kun Viipurin pl 1914 muutti uuteen postitaloon, muutti VIIPURI H:o I (minä päivänä?) vastaavasti vanhaan kaupunkiin (mikä oli osoite?). v.1923 (minä päivänä?) muutettiin tp:n nimi nimeksi VIIPURI 1. Tämännimisenä se 1930-luvulla toimi osoitteessa Linnakatu 6, vastapäätä vanhaa postitaloa kadun toisella puolella  (lähde: PUH.L.)

VIIPURI I
oli toimipaikka rajoitetuin toimvaltuuksin vastaten myöhempien aikojen toimipaikkatyyppiä H IV; se perustettiin 1.7.1914 Aninan (myöhempi nimi Kaleva) kaupunginosaan. Oliko se siis tarkoitettu korvaamaan tällä suunnalla ollut Viipuri H:o I sen muutettua vanhaan kaupunkiin?  Oliko ehkä 1.7.1914 tuon haaraosaston siirtymispäivä ja ehkä myös pk:n siirtymispäivä?
Viipuri I esiintyy OVK:ssa ja OHJ.T :ssa vuoteen 1920 asti, OVK 1921 kertoo (s18): 
"Sitäpaitsi poistettiin tilivuonna postitoimipaikkaluettelosta --- 1 2:sen luokan haaraosasto ---". Vertaamalla PVK 1920 ja 1921 voidaan osoittaa, että kyseinen H:o oli juuri VIIPURI I.  Milloin se poistettiin (tarkka päivämäärä) ja miksi ? Miksi sitä ei lakkautettu, vaan se "poistettiin luettelosta"? Vai oliko se jo aikaisemmin de facto lopetettu (milloin?) ja tämä oli vain de jure vahvistus asialle? Vai jatkuiko sen toiminta edelleen "pimeänä" ja koska se todella lopetettiin?

VIIPURI As.
oli eri nimillä varustettuna ollut toiminnassa rautatieasemalla alkaen 1.10.1883 ollen se siis kaupungin toiseksi vanhin tp. Joskus 1923 muutettiin sen nimi nimeksi VIIPURI 2  (OHJ.T. merkinnällä "+"). Minä päivänä tämä tapahtui ja oliko samana päivänä jolloin tp VIIPURI 1 sai uuden nimensä? - Viipurin asemakompleksi oli kolmiosainen, joista k43, kaupunkikartta s190, esittää kaksi, "As," ja "3"  (="Posti"); kolmas osa oli välilaiturilla ollut ravintolarakennus. Oliko 1943 todellakin k43 mukaisesti itäisemmässä rakennuksessa "3"= VR 1912-1937 mukaan (kts pohjapiirros s376, kohde nro 4) se ainakin kompleksin valmistuttua oli läntisemmässä rakennuksessa "As."  (*)
(*) Tekijän lisäys 07.09.2000:  k1943 tieto "3" ilmeisesti oikea - tekijältä jäänyt huomaamatta että läntinen osa asemaa oli tuhoutunut talvisodassa täydellisesti (mikä ei käy ilmi k1943) !

 
  

"Viipurin maalaiskunta ympäröi nimensä mukaisesti sekä Viipurin kaupunkia että Viipurinlahden pohjukkaa. Sen läntisistä osista oli muodostettu itsenäinen Vahvialan kunta v.1921, minkä lisäksi pitäjän alueita liitettiin viipurin kaupunkiin 1920- ja 1930-luvun kuluessa. Teollisessa kehityksestä ja meren läheisyydestä huolimatta alueen tärkein elinkeino oli tuolloin vielä maatalous ja se oli tunnettu kartanoistaan." (OMS)

  

VIIPURI MLK

klk

k43 ss 42-43

   

Viipurin mlk:aan kuului Viipurin kaupungin enklaavin, Säkkijärven ja Vahvialan ympäröivä enklaavi, jossa ei ollut ainoatakaan tp:aa.

 

Autio ka Korpelanautio  (TK Autiokorpela)
Honkaniemi VR 35 R 443 6724
Ihantala ko
Juustila po
Karhusuo VR 35 R 439 6730
Karisalmi VR 43 K 443 6743
Kiiskilä lo
Kilpeenjoki po
Nuoraa VR 34 R 432 6727
Pero VR 35 R 442 6730
Porkansaari lo
Rainio VR (35 R 45 6730?)
Rauhala VR (53)   35 R 440 6726
Rauhala-Itäinen VR (54)   35 R 441 6725 ?
Rättijärvi lu
Sommee VR 34 M 430 6722
Säiniö VR 35 C 438 6728
Tali VR 35 K 439 6739
Ylivesi ko

    

Lakkautettuja
- Alsommee  et
- Suurpero  ka

Aikaisempia nimiä
- Nuora  = Nuoraa

(53)  VR, ei merkitty k43, merkitty TK; rautatieliikennepaikka
(54)  VR, ei merkitty k43, rautatieliikennepaikka;  1.7km Luurinmäestä, 1.9km VR Honkaniemestä

(RA)

 
 

Viipuri, venäjäksi Vyborg ja ruotsiksi Viborg.
Kaupunki sijaitsee Viipurinlahden rannalla Saimaan kanavan suussa. 
Viipuri kehittyi vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan ympärille. 

Kaupunki ympäröitiin muureilla ja siellä oli dominikaani- ja fransiskaaniluostari. 
Sigtuunan (Turun) roomalaiskatoliset dominikaanimunkit (Mustat veljet) perustivat vuonna 1392 Viipuriin luostarin, 
Fransiskaaniluostari perustettiin fransiskaanimunkkien (Harmaat veljet) toimesta Viipuriin 1400-luvulla.

1400-luvun lopulla kaupunkiin kohosi Suomen ainoa kaupunginmuuri torneineen.
1500-luvun puolivälissä rakennettiin paksut tykkitornit, joista Pyöreä torni on edelleen säilynyt.
1500-luvun lopulla valmistuivat maan ensimmäiset uudenaikaiset "vallinsarvet", 
itään päin suuntautuneet Pantsarlahden ja Äyräpään bastionit.

Viipuri oli vuodesta1555 myös hiippakuntakaupunki.
Kaupungin järjestelmällinen asemakaavoitus aloitettiin Pietari Brahen aikoihin 1600-luvun puolivälissä.

Viipurin apteekki on vuodelta 1689.
Ruotsalaiset (Ruotsi-Suomi) hallitsivat Viipuria vuodesta 1293 vuoteen 1710. 
Venäläiset linnoitusrakentajat käänsivät koko puolustusjärjestelmän länteen,
rakentamalla 1730-luvulla vahvat Pyhän Annan vallit Siikaniemelle. 
Vielä 1790-luvun lopulla venäläiset vahvistivat kaupunkilinnoituksen osia ja rakensivat kasarmeja ja varastoja sekä rakennettiin uusi itäinen linnoitusvyöhyke Papulanlahdelta Haville.
Linnoitusvyöhykkeen keskuspaikka oli Patterinmäki.

Suuressa Pohjan sodassa Viipuri antautui venäläisille vuonna 1710.
Liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812.
Saimaan kanava valmistui 1856.
Rautatie Suomesta Pietariin 1870

1700-luvun puolella perustettu Hackman & Co oli Viipurin johtava "monialakonserni". 

Talvisodan jälkeen Viipuri luovutettiin venäläisille vuonna 1940.
Jatkosodan aikana jälleen Suomen hallussa 1941-44. 
Moskovan välirauhassa, Viipuri luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944.

      

PYÖREÄ TORNI

C30a o

F43a

C29a

F44a

F42b o

C26b X810.01 X842.01 P47.264

 

KATUNÄKYMIÄ

C25b o

F40b

F41b o

F40a o

F35b

C14a o

F46b

F42a

L48a o

F43b

 X613.01 X727.01 X446.01 X612.01 X577.01

K03a o

F47a o

C13b

C31a o

X807.01
P47.273 X821.01 X809.01 P47.278 P47.279

 

VIIPURIN LINNA
X253.01 C32a

F39 a

F39b o

E08b o

F46a

G41b o

K04b o

G41b o

X749.01
X758.01 X757.01 X754.01 X802.01 X803.01
P47.280 P47.275 P47.010 P47.276

 

SATAMA
X08a

X533.01

X01a

F36b

F44b

X742.01 X740.01

F45a o

X748.01 X808.01
P47.272 X861.01

 

RAUTATIEASEMA
X610.01

F17a

F18a

F18a X835.01
X752.01  X674.01 G43a, X750.01 X760.01 P47.002
P47.274 P47.270 P47.003

   

ILMAKUVIA

F25a1

F25a2

F25a3

F25a4

F25a5

P47.011

F35a o

F25b2

F25b3

F25b4

F36a

F41a

C27a o C27b X743.01
P47.009 P47.001 X759.01

X862.01

P47.277

822.01

F25a6

P47.281

  

TUHOA
 X614.01

L18b o

X804.01 X805.01 X806.01
P47.265 X858.01

 

SEKALAISIA

F45b o

G07b o

X747.01

F50a o

N27a

C30b o

X776.03

 

KUTSU X611.01  :  SÄHKE C29b  B35b o X811.01

   

VIIPURIN YMPÄRISTÖÄ - PAPULA - MONREPOS - ESPILÄ

             

L22a o

F25b6 F25b7 F25b5 X603.01
X735.01  X630.01 C28a o C26a X611.01
X812.01 X291.01 P47.004  o K47.262 P47.271